Boliden Kokkola – vahva suuntautuminen tulevaisuuteen

Tammikuisena pakkaspäivänä nosturin kauha purkaa rikastelastia Kokkolan satamaan kiinnittyneestä laivasta. Alus on taittanut matkan tuulisen Pohjanlahden yli ja täällä Kokkolassa sen sisuksissa olevasta rikasteesta jalostetaan maailman korkealaatuisimpia sinkkituotteita.

Boliden Kokkolan sinkkitehdasta vuodesta 2019 alkaen luotsannut toimitusjohtaja Antti Kontiainen on yhä edelleen vaikuttunut kokkolalaisen sinkkiosaamisen tasosta.

”Sinkin valmistaminen on monivaiheinen vaativa prosessi, joka koostuu korkeatasoisesta pyro- ja hydrometallurgisesta sekä valimoteknologisesta osaamisesta. Sinkkitehdasta on kehitetty jatkuvasti yhä tehokkaammaksi ja isommaksi kokonaisuudeksi, jossa tuotannon vakautta ja tehokkuutta on saatu lisätyksi henkilöstön saumattomalla yhteistyöllä.”

Kehitystyön ansiosta Boliden Kokkolan tuotantoprosessi on erinomaisessa iskussa. Täällä pystytään tuottamaan erikoispuhtaita sinkkilaatuja, jotka menevät paristovalmistajien käyttöön. Saman laatutason saavuttamiseen kykenee tiettävästi vain muutama sinkkitehdas maailmassa.

Ainutlaatuinen liiketoimintamalli

Boliden-konsernin liiketoimintamalli on ainutlaatuinen, sillä se kattaa metallien koko tuotantoketjun malminetsinnästä kaivostoiminnan ja metallien jalostuksen kautta aina kierrätetyn metallin hyödyntämiseen saakka. Kokkolassa se merkitsee varmuutta siitä, että iso osa tehtaan tarvitsemista raaka-aineista pystytään hankkimaan konsernin omilta sinkkikaivoksilta Ruotsista ja Irlannista.

Kaivosten ja sulattojen tasapainon ansiosta konserni seisoo tukevasti kahdella jalalla, mikä on tasannut markkinatilanteiden suhdannekuoppia ja omalta osaltaan tukenut Bolidenia viime vuosien aikana vahvasti voitollisiin tuloksiin. Hyvin on mennyt myös Kokkolan sinkkitehtaalla, joka esimerkiksi vuonna 2020 teki liikevoittoa noin 98 miljoonaa euroa, mikä oli kolmanneksi paras tulos kautta aikojen. Tuotannon arvo oli hulppeat 587 miljoonaa euroa. Tätä kirjoitettaessa vuoden 2021 taloustietoja ei ole vielä julkaistu.

Toimitusjohtaja Kontiainen on lukuihin syystäkin tyytyväinen, mutta muistuttaa samalla, että sinkin tuotanto on syklinen ala.

Tulokseen vaikuttavat monet ulkopuolelta määräytyvät asiat, joihin tehdas itse ei voi vaikuttaa. Sinkin hinnan lisäksi tulokseen vaikuttavat esimerkiksi energian ja tarveaineiden hinnat, joissa muutoksia voi tapahtua varsin nopeastikin.

”Olennaista on, että osaamme ennakoida ja varautua muutoksiin. Meidän on kehitettävä jatkuvasti toimintaamme ja pidettävä kustannukset hallinnassa, jotta pystymme kohtaamaan myös heikommat vuodet vahvalta pohjalta.”

Lempeä jättiläinen

Ennakoinnin ja jatkuvan kehitystyön ansiosta sinkkitehdas on selviytynyt läpi historiansa vakaana ja vastuullisena työnantajana, Ykspihlajan rantojen lempeänä jättiläisenä. Sen suhde Kokkolan kaupunkiin ja muihin yhteistyökumppaneihin on mutkaton; kaikki hyötyvät toistensa vakaudesta ja menestyksestä.

Boliden Kokkolan paikallinen merkitys onkin huomattavan suuri. Runsaalla 550 työntekijällään tehdas on sekä Kokkolan suurin teollinen työnantaja että ylivoimaisesti suurin veronmaksaja. Vuonna 2020 tehdas maksoi liikevoitostaan yhteisöveroa 19,2 miljoonaa euroa, josta verottaja tilitti Kokkolan kaupungille noin 8 miljoonaa euroa. Kun summaan lisätään yhtiön maksamat välilliset verot, on sen yhteiskunnallinen vaikutus pelkästään verotulojen kautta merkittävä. ​​​​​​​

”Bolidenin toimintaa ohjaa vahva arvopohja. Yhteiskuntavastuun kantaminen on meille kunnia-asia, oli kyse sitten henkilöstöstä, taloudellisesta suoriutumisesta tai ympäristöasioista”, henkilöstö- ja HSQ-johtaja Tarja Halonen sanoo.

Maailman arvostetuimmaksi

Lisäpontta ja lisälaajuutta Halosen sanoille tuo viime vuonna kirkastettu konsernin tarkoitus, jonka mukaisesti Boliden haluaa olla paitsi maailman ilmastoystävällisin myös arvostetuin metallien tuottaja. Konsernissa tämä tahtotila näkyy vahvana eteenpäin menemisen meininkinä, jota Kokkolassa toteutetaan investointien ja toimintatapojen jatkuvan kehittämisen kautta. Vuosittain tehtaan kehittämiseen investoidaan kymmeniä miljoonia euroja.

Parhaillaan tehtaalla otetaan isoja askelia muun muassa automaation hyödyntämisessä. ”Strategiamme mukaisesti tavoitteenamme on olla oman toimialamme edelläkävijä automaation ja robotiikan sekä niihin liittyvien uusien sovellusten kehittämisessä”, Kontiainen linjaa. ​​​​​​​

Näyttävin yksittäinen esimerkki automaation hyödyntämismahdollisuuksista on työlään ja fyysisesti raskaan anodikunnostuksen siirtäminen robottien hoidettavaksi. Sinkkitehtaan elektrolyysillä on kaksi anodikunnostuslaitteistoa, joista ensimmäinen uusittiin viime vuoden keväällä. Toisen anodikunnostuslaitteiston uusimiseen liittyvä investointiprojekti käynnistettiin tämän vuoden alussa.​​​​​​​

”Näiden lisäksi teemme jatkuvasti uusia automaatioinvestointeja, joiden avulla tehtaan tuottavuutta kehitetään edelleen. Tällä hetkellä tehtaalla on parikymmentä robottia ja muutamia vihivaunuja parantamassa turvallisuutta ja tehokkuutta sekä vähentämässä yksitoikkoisia työvaiheita.”

​​​​Uuden teknologian hyödyntämisessä sinkkitehdas on aina kulkenut alan kärkijoukoissa.

”Meillä on pitkä kokemus muun muassa siitä, miten prosessiautomaatiota hyödynnetään prosessin tehokkuuden ja optimoinnin lisäämisessä. Digitalisaation tarjoamista työkaluista pyrimme ottamaan käyttöön ne sovellutukset, jotka soveltuvat meille ja joista saadaan nopeasti hyötyjä.”

Henkilöstöasioista vastaava Halonen muistuttaa, että automaation lisääntymisen myötä teollisuustyön luonne on muuttumassa ja alalle on avautumassa aivan uudenlaisia uramahdollisuuksia.

”Tehtaan tulevaisuuden rakentamiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen tarvitaan koko henkilöstöltä rohkeutta haastaa nykyisiä toimintatapoja. Meidän on kyettävä myös arvioimaan nykyistä osaamista ja ennakoimaan tulevia osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen ja yhteistyön merkitys eri alojen osaajien kesken kasvaa entisestään.”

Isojen investointien rinnalla tehtaan toimintaa kehitetään jatkuvasti arkipäiväisen työn kautta. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on luotu uusia toimintamalleja ja tehtaan omat asiantuntijat vievät koko ajan läpi projekteja, joiden kautta haetaan järjestelmällisesti uusia ratkaisuja tuotantoteknologian ja materiaalitehokkuuden kehittämiseen.

Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla, joka ulottuu paikallisista oppilaitoksista ja korkeakouluista aina EU-tasolla toimiviin konsortioihin saakka. Henkilöstö- ja HSQ-johtaja Tarja Halonen toimii myös Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistys ry:n puheenjohtajana. Kokkola Industrial Park on yksi Suomen merkittävimmistä vientiteollisuuden keskittymistä.

Tulevaisuuden metalli

Palataan vielä hetkeksi satamaan. Sinne nimittäin palaa tehdaskierroksensa jälkeen myös sinkki: ei enää hituisena ruskeana rikasteena vaan puhdistettuna, kiiltäväkylkisenä metallina. Satamasta se jatkaa matkaansa takaisin maailmalle, pääosin keskieurooppalaisille terästehtaille, joiden kautta sinkki päätyy autoihin, siltoihin, kodinkoneisiin, aurinkopaneeleihin, tuulivoimaloihin – kaikkeen siihen, mitä moderni elämäntapamme tarvitsee.​​​​​​​

”Sinkin erityisominaisuus on sen kyky suojata terästuotteita korroosiolta. Ohut sinkkikerros teräksen pinnalla riittää pidentämään tuotteen käyttöiän moninkertaiseksi ja pienentää samalla terästuotteen hiilijalanjälkeä. Tällä on huomattava merkitys sekä taloudellisesti että ekologisesti. Sinkki on tulevaisuuden metalli, sillä sen käyttö on monessakin mielessä kestävä ratkaisu”, Kontiainen summaa.

Teksti on julkaistu Vuorimiesyhdistyksen Materia-lehdessä 2022